Jään ja veden alta syntyi Pohjanmaa

Koko Pohjanmaa oli jääkauden jälkeisten vesimassojen alla vielä noin 3000 vuotta sitten. Ensimmäiset ihmiset asettuivat alueelle kun riittävästi kuivaa maata oli paljastunut veden alta. Tämä maankohoamisilmiö jatkuu Merenkurkun alueella yhä edelleen. Merkkejä vilkkaasta rautakautisesta asutuksesta tunnetaan Vähänkyrön alueelta, jossa silloin hyvin tärkeä kulkureitti Kyrönjoki laski mereen. Myös Vöyriltä, Isostakyröstä ja Laihialta tunnetaan runsaasti rautakautisen asutuksen merkkejä. Keskiajalla Mustasaaren (Mussorin) kylästä muodostui alueen kaupankäynnin ja hallinnon keskus. Suojaisa satamapaikka ja hyvät yhteydet vesiteitse vaikuttivat paikan valintaan.

Korsholman linna perustettiin 1360-luvulla. Pääosin puurakenteinen linna nousi Mustasaaren kylän eteläpuoleiselle kummulle. Linnaa hallitsi kuninkaan käskynhaltijana toiminut linnanvouti. Korsholman linnalääni hallitsi laajoja alueita Pohjois-Pohjanmaata ja Pohjois-Ruotsia myöten. Vuonna 1441 Ruotsin puolen Västerbotten erotettiin omaksi läänikseen ja Korsholman linnaläänin alueeksi jäi Pohjanmaa (Österbotten), joka edelleen ulottui Kainuuseen ja Etelä-Lappiin saakka. Korsholman linna muuttui 1500-luvulla kuninkaankartanoksi, joka toimi mallitilana alueen talonpojille mutta hoiti myös väestön verottamisen. Vaasan ensimmäinen kivikirkko nousi 1400-luvun lopulla Mustasaaren kauppapaikan toiselle laidalle. Sitä edelsi puinen kappeli.

Kaarle IX_760x940Vuonna 1606 Ruotsin kuningas Kaarle IX (kuvassa) päätti antaa kirkonkylälle kaupunkioikeudet Mustasari stadh -nimisenä. Kaupunki sai vuonna 1611 erioikeudet harjoittaa kauppaa, samalla kaupungin nimeksi tuli Vaasa (Wasa) Ruotsin kuninkaallisen Vaasa-suvun mukaan. Vaasasta muodostui vilkas kauppakaupunki, josta kuljetettiin maakunnan tuotteita mm. Tukholmaan. Tärkein vientituote oli terva. Kaupunki ympäröitiin korkealla aidalla, jonka tulliportit pidettiin yöt suljettuina. Kaupunkioikeudet tarkoittivat myös sitä, että kaikkien aiemmin talonpoikaispurjehdusta ja maakauppaa harjoittavien oli muutettava kaupunkiin, jotta he saisivat harjoittaa ammattiaan. Käytännössä muutos tapahtui hyvin hitaasti. Myös kaupungissa toimivien käsityöläisten määrä ja tonttien omistus oli tarkkaan säännelty. Vuonna 1765 kaupunki sai tapulioikeudet eli luvan käydä ulkomaankauppaa.

Kirkontornista luoteeseen_760x600Vaasan asukasluku oli 1600-luvulla melko vaatimaton, vuosisadan puolivälissä kaupungissa oli henkikirjoilla alle 500 asukasta. Monet huonot ajat, esim. nälkävuodet, verottivat väkimäärää, vuonna 1698 kirjoilla oli vain 393 asukasta. Todellinen asukasmäärä oli kuitenkin paljon suurempi, koska esim. varattomat eivät olleet mukana laskuissa. 1700-luvun puolella todellinen asukasluku nousi jo reilusti toiselle tuhannelle.