Vaasa valkoisen Suomen pääkaupunkina

Sortovuodet ja niihin liittyvät venäläistämistoimet 1900-luvun alussa johtivat siihen, että Suomi pyrki itsenäistymään Venäjästä ja onnistuikin siinä vuonna 1917. Itsenäisyys ei tullut kuitenkaan helpolla. Maahan jäi runsaasti venäläistä sotaväkeä ja sen karkottaminen maasta johti sisällissotaan vuoden 1918 alussa. Maa jakautui punaisiin ja valkoisiin. Punaiset pitivät hallussaan Etelä-Suomea ja Helsinkiä kaikkine virastoineen. Osa maan hallituksesta pakeni Vaasaan, josta myös valkoisen armeijan ylipäälliköksi nimetty kenraaliluutnantti Mannerheim ryhtyi suojeluskuntien ja Saksassa koulutettavina olleiden jääkärien avulla karkottamaan venäläisiä maasta.

Katunäkymiä Vaasassa.Mannerheim saapui Vaasaan 19.1.1918 ja aloitti täällä valkoisen armeijan muodostamisen. Tammikuun 25. päivänä hän antoi käskyn venäläisten varuskuntien riisumiseksi aseista. Sotatoimet alkoivat tammisunnuntaiksi kutsuttuna päivänä 27. tammikuuta sekä Vaasassa että eri puolilla maakuntaa. Saksassa koulutuksessa olleiden suomalaisten jääkäreiden pääjoukko saapui Vaasaan Arcturus-laivalla 25.2.1918. Jääkärit joutuivat heti keskelle sotatoimia kouluttamaan ja johtamaan valkoisia joukkoja.

Senaattorit Alexander Frey, E.Y. Pehkonen ja Heikki Renvall olivat päässeet viime hetkellä pakenemaan punaisten valtaamasta Helsingistä ja saapuivat Vaasaan sotatoimien juuri puhjettua. Myös Tampereella ollut senaattori Juhani Arajärvi siirtyi Vaasaan. Maaliskuun lopulla P.E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén onnistuivat matkustamaan Helsingistä Vaasaan. Valkoisen Suomen senaatti istui Vaasassa kolme kuukautta. Aluksi senaatti työskenteli Koulukadun varrella maaherratalossa, jossa myös Mannerheim oli majaillut pari viikkoa tammikuussa. Tilat olivat kuitenkin ahtaat ja meluisat, alakerrassa toimi teollisuuskoulun tiloissa aseverstas. Maaliskuun 16. päivänä senaatti ja sen kanslia muuttivat väljempiin tiloihin kaupungintalolle.

Vaasan Osake Pankin seteleitä_760Rahapajan ja setelipainon jäätyä Helsinkiin punaisten haltuun Vaasan senaatti painatti Vaasassa omia Vaasan Osake Pankin seteleitä ja postimerkkejä. Setelit ja postimerkit painettiin vaasalaisen Julius Björkellin kivipainossa Kauppapuistikon varrella. Seteleiden ulkoasun piirsi Mannerheimin päämajassa työskennellyt Akseli Gallen-Kallela. Postimerkit luonnosteli vaasalainen taiteilija ja arkkitehti Matti Björklund (myöh. Visanti) käytössä olleen ns. Saarisen mallin pohjalta. Myös useille liikelaitoksille ja kaupungille annettiin lupa painattaa omia pienempiarvoisia maksuvälineitä. Näistä tunnetuimpia ovat Waasan Puuvillatehdas Osakeyhtiön ”setelit”.

Vaasan setelit ja postimerkit ovat muistoja näistä jännittävistä ajoista, jolloin Vaasasta johdettiin itsenäistyneen Suomen ensiaskelia.

Viipurin ja Hämeenlinnan valtauksen jälkeen huhtikuun lopulla senaatti päätettiin siirtää takaisin Helsinkiin. Viimeisenä päätöksenään senaatti päätti oikeuttaa Vaasan kaupungin liittämään vaakunaansa Suomen Vapaudenristin.